Sunnuntai-iltapäivä, mies uimassa esikoisen kanssa ja minä sekä kuopus vanumassa kotona. Sairastelusaagan seuraava osaa näytellään parhaillaan, minun ääneni on nimittäin lähtenyt lomailemaan ja tilalle on tullut tuuraamaan herkkä basso. En uskaltanut flunssan pahenemisen pelossa lähteä uimaan mukaan ja siispä kuopuskin jäi kotiin. Juuri nyt tuntuu hyvältä valinnalta, kun vieressä on kupillinen kuumaa kahvia ja sylissä pienet varpaat siliteltävänä. Kauppaan me lähdemme vielä tänään, mutta muuten otetaan rauhallisesti.
Eilen päätettiin yhteistuumin lähteä vielä kerran pyöräilemään ennen kuin laitetaan fillarit talviteloille kevättä odottamaan. Sitä ennen olin jo tehnyt pari vuoallista lasagnea valmiiksi ja siivosimme kaikki neljä yhdessä poikien huoneen. Kannnoin muovikassillisen silkkaa roskaa huoneesta pois, vaikka arvatenkin olivat poikien suuria aarteita. Kiviä, kuivia lehtiä ja oksia, keppejä ja paperisilppua. Sälää. Ahkerasta siivouksesta lupasin palkkioksi kahvilakäynnin pyöräilyn lomaan ja näin tehtiin. Kotimatkalla kuopuksen pyörä kurvasi yhtäkkiä pientareelle ja kun käännyin katsomaan näin ummistuneet silmät ja nyykähtäneen pään. Päiväunet poisjättänyt lapsi se siinä nukahti istualleen satulaan kesken polkemisen.
Alkaa jo tämä jatkuva sairastaminen tympiä. Kuten yllä olevasta kuvasta näkee, kalpeus on aikamoinen ja pahemmin en vapaapäivinä ole jaksanut meikkaillakaan. Auttaisi ehkä. No, jospa tämä tästä taas ennen kuin seuraava pöpö päiväkodista tai muualta meille rantautuu. Pyöräasiassa puolestaan tehtiin sellainen havainto, että esikoinen tarvitsee ensi keväänä uuden fillarin. Tähän saakka olemme saaneet pyöriä käytettynä ja ne ovat palvelleet oivallisesti. Nyt päätimme kuitenkin miehen kanssa, että lapsi saakoon ensimmäistä kertaa ihan ikioman uuden pyörän ja vieläpä itse valitun sellaisen. Tämä saisi olla myös hieman pitkäikäisempi kuin nykyiset pieniksi jääneet poljettavat.
No nyt täällä soi Robin, kun kuopus on laittanut Youtuben päälle isänsä iPadista ja kuuntelee suosikkiaan. Epäilemättä toinen ykkösfanitettava on soittolistalla odottamassa vuoroaan. Voihan Heikki Kuula ja Koirakaveri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti