Kehtolaulut kullanmuruille

Laulan lapsille harva se ilta. Peittelen esikoisen, silitän päätä ja poskia ja laulan. Mies puolestaan nukuttaa yleensä kuopuksen ja laulaa hänelle. Muutamista lauluista on tullut muita tärkeämpiä.

Tämä ensimmäinen on muistuma esikoisen muskariajasta, kun hän oli vielä vauva. Vikkelä poika rauhoittui syliin kuuntelemaan, kun tämä laulettiin tunnin viimeisenä.

"Tuutilullaa lasta, vaivu valvomasta, pane silmä umpeen, niin kuin kukka lumpeen. 

Siel on hyvä olla, unten nurmikolla, hauskat leikit lyödä, punamarjat syödä."

Oravan pesä puolestaan taitaa olla tämän hetken suosikki, jota poika yleensä pyytää laulamaan.

"Kas kuusen latvassa oksien alla, on pesä pienoinen oravalla,
sen poikaset siinä ne leikkiä lyö ja pikku hampahin siementä syö.

On siinä vihreä vilpoinen katto ja naavoista lämpöinen lattiamatto ja pikkuruikkuiset ikkunat ja vuoteena sammalet vihannat.

Kun talven tuulet ne metsässä laukkaa ja lumet ne lentää ja pakkanen paukkaa, niin oravan pesästä pienoinen pää se ikkunan reiästä pilkistää.

Ja kuusonen tuutivi tullessa ehtoon, siell oravan poikasen tuttuhun kehtoon. Ja elämä heillä on herttaisaa, kun kuusen latvassa keinua saa."

Vaihtoehtona tälle on Laulu oravasta.

Isoäidiltään esikoinen pyytää Lapinäidin kehtolaulua ja sitä lauletaan yökylässä ollessa.

"Äiti lasta tuudittaa, lasta tuntureiden.
Päivä taaksen kaikkoaa, ylhäin tähtivöiden.
Vaikka kylmä hallayö, toiveet usein maahan lyö, 
kerran lapsein lahjaks saa, nbää kairain kultamaat.

Sulje silmät pienoinen, uinu onnen unta.
Suuri on ja ihmeinen, onnen valtakunta.
Kun sa suureks vartut vain, mailla aavain aukeain,
kerran lapsein lahjaks saat, nää laajat Lapin maat.

Räiske Pohjan loimujen, tuisku viima tuulien, kehtolaulua vain on, ne Lapin lapselle."

Kuopukselle laulan yleensä tätä, hän on minun pieni armaani.

"Levon hetki nyt lyö, jo joutuvi yö, pien armaani mun, nuku lauleluhun.

Siipi enkelin on, suojas voittamaton, senpä turvin sä saat, nähdä unteesi maat. 

Kevätumpunen pien, unten maille sun vien, siellä nuokkuvan näät, kultakukkien päät.

Perhot leikkiä lyö, virran välkkyvä vyö, tuutulaulua soi, kunnes aamun on koi."

Miehen bravuurit lienevät Sininen uni ja Nukkumatti. Illalla taas.