Lukemista erityisesti poikien makuun: Masi Tulppa: Klikkien kingi on täällä!

Jari Mäkipää: Masi Tulppa: Klikkien kingi.

95 s. Tammi: 2019.

Kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Kaikkien itsenäisten lasten sankari Masi on palannut kolmannen kirjan myötä. Ensimmäisessä kirjassa Masi pyrki viettämään kesäloman huoneessaan pleikkaria pelaten ja sarjakuvaa piirtäen ja toisessa joutui vastentahtoisesti kesäleirille, vastalahjaksi luvatun uuden pleikkarin kuva silmissä vilkkuen. Sarjan kolmas osa on nimeltään Klikkien kingi ja tällä kertaa Masi uppoaa Youtuben maailmaan, halusi tai ei. 

Koko homma alkaa, kun Masi kuvaa keksimänsä sarjakuvan mukaisia Hukkajätkä-videopätkiä apurinaan kukapa muukaan kuin naapurin Pellervo. Masi on perustanut videoiden julkaisua varten oman Youtube-kanavan, jonne lataa myös uuden videon. Eikä aavista, että seuraavana aamuna näyttökertoja on tuhansia ja Masi tubettajien tähtikaartia. Kaikki haluavat Masin, kun Masi puolestaan haluaisi vain olla rauhassa.

Vinkkaan töissä Masia kaikille hyvin lukevista kakkosluokkalaisista alkaen ja vakiopaletissani ne ovat kaikille kolmosille ja nelosille. Varausjonoa kirjoihin löytyy ajoittain pitkästikin, enkä ihmettele. Jari Mäkipään kirjoittamat ja Jussi Kaakisen kuvittamat teokset uppoavat lähes poikkeuksetta oppilaille hyvin, niitä lainataan paljon ja niitä on kiva vinkata. Ne ovat myös kirjoja, joilla moni lukemista karsastava on päässyt jutun juoneen kiinni. 

Mäkipää osuu kirjoillaan juuri eikä melkein pienten lukijoiden kokemusmaailmaan. Pelaaminen, netti ja tubevideot ovat lasten arkipäivää ja siellä netin syövereissä seikkailee Masikin. Ajankohtaisuus tekee kirjoista kiinnostavia, samoin se hivenen yllättäväkin fakta ettei Masi suinkaan ole julkisuudesta innostunut, päinvastoin. Hän taitaa olla ainoa sitä lajia.

Masin makuun päässyt viidesluokkalaiseni luki uutuuden yhdessä illassa ja totesi, että kyseessä on jälleen kerran laatukirja. On kuulemma suorastaan vaikea sanoa mikä kirjoista olisi paras. Minä puolestani pystyn helposti toteamaan pitäväni uutuudesta kaikkein eniten. Siinä missä ensimmäinen osa esitteli  meille Masin ja eteni hauskasti videopelin muodossa luku luvulta aina uusia pahiksia vastaan taistellen, oli toinen osa jo vähän syvemmälle Masin luonteeseen menevä. Tämä kolmas osa sen sijaan pureutuu syvälle ystävyyden ja toisesta välittämisen kysymyksiin. Ei Maseissa koskaan liiemmälti puhuta, mutta tällä kertaa sentään enemmän kuin yleensä. Minä pidän siitä, samoin ehyestä ja kokonaisesta kehityskaaresta sekä tapahtumien että henkilöhahmojen osalta. Myös huumori on ennallaan.

Masi Tulppa -kirjat kannattaa lukea järjestyksessä, jotta esimerkiksi Masin ja naapurin Pellervon suhteen haasteet ja hienoudet saavat selityksensä. Kirjat ovat suhteellisen helppolukuisia, sopivan mittaisia esimerkiksi kolmasluokkalaisen lukijan käteen ja kivasti kuvitettuja. Jari Mäkipää on luonut Masi Tulpasta sellaisen kirjastonhoitajan luottopakin, jota voi tarjota aina, kun lapsi kertoo ettei yhtään tiedä mitä lukisi eikä mikään oikeastaan kiinnostakaan. Siitä iso kiitos ja lisää näitä. 

P.S. Kaikki kolme osaa löytyvät myös äänikirjoina ja ensimmäinen Masi Tulppa lisäksi selkomukautuksena.