Magneettimania

En ole koskaan pitänyt tavasta koristella jääkaapin ovi kaikenlaisella tilpehöörillä. Mitä paremmin kaiken pikkusälän saa piilotettua ja mitä tyhjemmät ovat pinnat, sen parempi. Näin ajattelen yhä mutta nyt on käytäntö tullut idean edelle ja olen joutunut taipumaan. Hyvästi siistit ja tyhjät kaapinovet, tervetuloa lukujärjestys kavereineen. 

Koska käytännön kannalta lukujärjestyksen säilyttäminen näkyvällä ja keskeisellä paikalla nyt vain on järkevintä, havahduin ongelmaan. Mistä saada magneetteja, kun Tiimari on lopettanut ja meitä lähin Tiger myöskin laittanut pillit pussiin. Pienen nettikauppakierroksen jälkeen tuskastuin toden teolla, mistä ihmeestä löydän joitain muita kuin humoristisia, koulun mieleen tuovia tai lapsekkaita kiinnittäjiä. Sitten löysin sopivat.

Kotonadesign valmistaa niin muistitauluja kuin magneettejakin omaperäisellä idealla. Yritys ostaa esimerkiksi puu- ja durattasojen valmistuksesta syntyviä ylijäämäpaloja ja muuttaa nämä arkipäivän eloa helpottaviksi tuotteiksi. Magneetteja löytyy esimerkiksi kierrätysmateriaali duratista tehtyinä että puisina. Minä tilasin meille neljän kappaleen setin molempia. Jokainen setti koostuu aivan sattumanvaraisista väreistä ja puusävyistä eikä tilaaja voi etukäteen tietää mitä värejä juuri hänen tilaukseensa tulee. Hauska idea sen ohella, että tuotteet tosiaan ovat paitsi kierrätettyjä myös kotimaisia!

Kompromissi käytännöllisyyden ja kauneuden välillä on löydetty. Ja ehkä silmäkin tottuu näihin papereihin roikkumassa ovissa.

Mitä kävi geelilakkaukselle?

Seurantaraportti Sally Hansenin Miracle Gel -lakasta, olkaapa hyvät. Ensimmäisen vuorokauden kuvat saittekin nähtäväksi jo postauksen yhteydessä ja vielä kaksi vuorokautta lakkauksen jälkeen näytti tosi hyvältä. 

Kolme vuorokautta lakkauksesta alkoi pientä, vielä hyvin minimaalista kulumaa näkyä erityisesti keski- ja etusormien kynsien päissä.

Neljä päivää lakkauksesta kulunut ja kynnet jo aika huonossa kunnossa. Tosin tässä vaiheessa olin jo tehnyt erilaisia siivoushommia kesäpaikalla, joten kynsilakka oli myös tavallista suuremmalla koetuksella.

Viisi vuorokautta myöhemmin, juuri ennen lakan poistamista. 

Summa summarum, Sally Hansenin lakka on oikein tervetullut uutuus. Viikonlopun mittaiset menot sen kanssa pärjää mainiosti ilman korjailutarvetta ja vähemmän kotitöitä tekevä voi päästä koko työviikon lävitse huolehtimatta kynsistään. Sama pätee, jos ei ole niin supertarkka siitä onko lakka lähtenyt lohkeilemaan yksittäisistä kynsistä vai ei. Uskaltaisin sanoa, että mikäli ei ole jatkuvasti uittamassa käsiään pesuvedessä, on tämä hyvinkin maanataista perjantaihin kestävä kiireisen ihmisen pelastus!

Juhlasuunnitelmien sneak peek

Tasan kuukausi aikaa ja sitten räjähtää! Kakut on tilattu, pienistä yksityiskohdista juhlatilan osalta sovittu, alkukuoharit valittu ja ohjelmarunko luonnosteltu. Esiintyjästä neuvotellaan, soittolistoja kasataan ja tärkeimpänä kaikesta, juhlakolttu on löytänyt tiensä kotiin. 

Vieraslista on nyt aika lailla tarkentunut 65 henkeen, mikä on tosi kiva määärä ystäviä ja sukulaisia. Tarjoamme alkuun tervetulomaljat ja mies pitää pienen puheen, siihen perään herkutellaan kana-caesar-salaatilla ja leivällä levitteineeen. Sitten on jälleen ohjelman vuoro ennen kakkua ja kahvia. Tilasimme Kakkugalleriasta kolme kappaletta isoja mansikka-vadelma-valkosuklaakakkuja, luulisi riittävän. Baari on avoinna läpi illan ja tanssi saa jatkua aina pilkkuun asti. Tärkeää on myös jättää aikaa ihan rennolle juttelulle ja olemiselle. Mutta sitten vielä siitä mekosta.

Ostin tämä Nextiltä perjantaina ja maanantaina tilaus oli toimitettu kotiovelle. Kahta eri sävyä sinistä pitsiä, klassinen malli. Ajattelin tosin vielä leningin vielä ompelijalle ja muuttaa kaula-aukon mallin avoimeksi v-muotoiseksi. Se tuntuu omalta ja itselle sopivammalta. 

Kaveriksi metallinhohtoiset korkokengät ja sininen YSL:n laukku. Miehen vaatetuksesta ei ole mitään tietoa, mutta jos arvata pitäisi, sanoisin että värikkäät housut, pukukengät, pikkutakki ja kauluspaita ilman skragaa. Tyylikästä ja trendikästä, siistiä mutta rentoa. Ehkä. Tai sitten ihan puku ja Burberryn tai Vuittonin solmio. Niitä se on tupannut käyttää juhlissa viime aikoina.

Näitä kuvia otettaessa laitoin muuten korkokengät jalkaan ensi kerran sitten tammikuun. 

Kesäkoti valmistuu: portaikko

Portaikko, jolle ei ensin pitänyt tehdä oikein mitään, muuttui lopulta sekin. Portaat maalattiin samalla harmaansinisellä sävyllä kuin muukin alakerta ja ruskeat puolipaneelit otettiin pois. Saman kohtalon koki seinien yläosaa peittänyt tapetti ja lautaseinä sai pintaansa valkoista maalia. Portaat itsessään ovat tukevat ja hyväkuntoiset, mikä on ilahduttavaa. 

Päätimme miehen kanssa hoitaa kaiteen tekemisen itse vanhaa jäljitellen. Ostimme Bauhausista seitsemän metriä vahvaa purjehdusköyttä kiinnikkeineen ja aloimme askarrella. Yllättävän nopeasti se sujui ja lopputulos on mielestäni kivannäköinen. Köyden menekkikin oli juuri eikä melkein, vaikka heitin sen päästäni ostoksilla. Kiinnikkeitä tuli viisi kappaletta tasaisin välimatkoin.

Molemmat köydenpäät viimeisteltiin niinikään messinkisillä päillä siisteiksi. 

Ja ennenhän siellä näytti tältä:

Nyt alakerta on kierretty ja yläkerrassa ei vielä ole pahemmin näytettävää. Lienee aika keskittyä seuraavaksi muihin aiheisiin ja palata kesäkodille sitten, kun uudistuksia taas on tehty.

Siivouspäivän zen

Tiedättekin varmaan, että minulle parasta rentoutusta on olla yksin kotona ja lukea kirjoja. Aina ei kuitenkaan jaksa lukea, en edes minä. Silloin minä siivoan.

Mies lähti eilen golfkentälle ja nappasi pikkukundit mukaansa. Minä en halunnut lähteä mukaan, vaan jäin mielihyvin yksin kotiin. Olin jo jonkin aikaa miettinyt täydellisen suursiivouksen tarvetta ja nyt päätin ryhtyä tuumasta toimeen. 

Siivoaminen on mitä parhainta rentoutusta ja terapiaa. Musiikkia soimaan, pää tyhjäksi ja jääkaappia kuuraamaan. Viime keväänä, jalan ja sairausloman vuoksi minä jouduin väkisin hölläämään. Siivooja kävi kahden viikon välein tekemässsä perusteellisen puhdistuksen ja mies hoiti kodin siinä välissä. Sitten tuli kesäkoti, sen remontti vei aikaa ja huomiota ja lomalla muutenkaan ei niin aina jaksa urheilla siivoamisen suhteen. Ja vaikka meillä aina siistiä ja puhdasta noin perusstandardeilla onkin, oli minulla mielessäni paljonkin järjesteltävää ja putsattavaa. Sellaista se on, kun on vähän tavallista tarkempi tapaus. 

Puhdistin kaikki valaisimet pölystä ja pyyhin sormenjäljet kirjahyllyjen laseista. Siivosin poikien huoneet ja laitoin lelut omiin säilytyskoreihinsa. Kävin kaikki kaapit, komerot ja laatikot lävitse, pyyhin pölyjä niistä pois ja laitoin tavaroita omille paikoilleen. Mapitin sitä odottavat paperit omiin kansioihinsa. Kuurasin jääkaapin ja roskiskaapin alusen. Tyhjensin saunan muun muassa poikien liian pienistä vaatteista, jotka ovat siellä odottaneet lajittelua myytäviin ja säästettäviin. Lajittelin kuusi muovikassillista tavaraa ja vein säilytettävät kellariin. Laitoin kierrätettäviä tavaroita ja tekstiilejä myyntiin ja tätä rataa.

Siihen päälle tein normaalin viikkosiivouksen. Vaihdoin lakanat, imuroin ja pyyhin pölyt sekä pesin peilit. Siivosin keittiön, mutta jätin vessojen ja kylpyhuoneen kuuraamisen miehelle. Lattian pesusta luistin.

Lopulta istahdin tyytyväisenä sohvalle. Pää tuntui selkiytyneemmältä ja ennen kaikkea takaraivossa odotellut tekemättömien asioiden lista oli taas lyhentynyt roimasti. Oli vähän helpompi hengittää, kun oli monta tuntia huiskinut menemään. Aktiivisten viikkojen vastapainoksi on välillä pakko vain olla ja keskittyä olennaiseen.  

Mies lähti tänään jo aamulla kesäpaikalle ajamaan nurmikkoa ja me poikien kanssa olemme kotona ilman sen kummempaa ohjelmaa kuin ruokakaupassa käyminen. Ehkä mennään bussilla keskustaan, ehkä ei, fiiliksen mukaan. Sitten kun vielä naputtelen kauppakassitilauksen tulemaan alkuviikosta ja tarkistan esikoisen lukujärjestyksestä mitä huomenna opiskellaan, voidaan tämä päivä pyhittää vaikka kirjojen lukemiselle ja legoilla leikkimiselle. Ulkoilu ei nyt urheiluhulluilta luonnistu ennen iltaa, kun yleisurheilun MM-kilpailut on saatu tältä päivältä päätökseen.

Kesäkoti valmistuu: vierashuone

Myös tässä huoneessa kontrasti entiseen on aikamoinen. Muovimatto, erilaiset repsottavat tapetit ja ruskea yleisilme ovat kaikki vaihtuneet valoon ja vaaleuteen. Vierashuone tulee yläkerran valmistuttua toimimaan nimensä mukaisesti vieraiden majoitustilana, mutta sitä ennen me nukumme itse siellä. 

Huoneessa paneloitiin kaksi seinää, jätettiin yksi hyväkuntoinen lautaseinä ihan vain maalatuksi ja ikkunaseinälle rakennettiin puolipaneeli niin, että hirret jäävät yläosassa näkyviin. Vaikka seinät tällä tavalla kuvailtuina kuulostavatkin vähän eriparisilta, on kokonaisuus onnistunut ja harmoninen. 

Miehen entisöimä entinen keittiönhylly löysi paikkansa tästä huoneesta.

Vaatekaappi odottaa vieraiden tavaroita sisäänsä. Ja tuo roikkuva johdonpätkä listaa, jonka taakse piiloutua.

Myös vierashuone on sisustettu kokonaan jo olemassa olevilla tavaroilla ja kalusteilla. Sängyt sekä yöpöydät ovat olleet jo talolla, samaten vaatekaappi ja seinähylly. Täkit ovat omasta mummolastani, matto meidän keittiöstämme ja yöpöytien valaisimet myös meiltä kotoa. kattovalaisinkin on kierrätetty.

Tässä vilkaisu entisiin tapetteihin ja muovimattoon.

Kesäkoti valmistuu: olohuone

Olohuone koki lähes yhtä suuren muutoksen kuin keittiö jo aiemmin. Tilassa oli styroksista tehty katto, muoviset puujäljitelmäseinät ja muovimatto lattiassa. Lisäksi oli erilaista seinään kiinnitettyä kaappia ja tavaraa tukahtumiseen saakka. Oli selvää, että kaikesta piti päästä eroon.

Ja eroon päästiin, vai mitä sanotte! Olohuoneen seinät riisuttiin aina lautaan saakka ja maalattiin valkoisiksi. Sama tehtiin katolle ja muovimaton alla piilotellut lautalattia maalattiin. Ainoastaan yksi seinä oli sen verran huonokuntoista lautaa, että siihen laitettiin paneeli päälle, valkoiseksi maalattuna toki. 

Ja olohuoneesta tuli ihana, voi kun voisitte nähdä sen laskevan ilta-auringon valossa. Tällä hetkellä siellä ei ole vielä mitään muita kalusteita kuin uutena ostettu Ikean Ektorp-sohva, meidän vanha mattomme, Kierrätyskeskuksesta parillakympillä ostettu ja valkoiseksi maalattu sohvapöytä sekä Porin Matti mahdollista lämmitystä varten. Kattovalaisimen varjostinkin on saatu. En oikeastaan edes osaa suoralta kädeltä sanoa mitä muuta me sinne haluaisimme, pitää vähän miettiä ja makustella. Tällainen avoin ilmavuuskin on hyvä juttu.

Talon tapettikerroksista tekemäni tapettitaulu löysi sentään heti paikkansa yhdeltä paneeliseinältä. 

Niin no, joku tv-taso olisi aika jees.

Ennen olohuoneessa oli tällaista. Seinät on jo riisuttu, mutta kattoa ja lattiaa näkyy hyvin näissä kuvissa:

Uudet tuolit keittiöön

Keittiön pinnatuolien entistämisurakka aloitettiin innokkaasti ja päätettiin vähemmän innokkaissa merkeissä. Istuinosista musta maali lähti hyvin, mutta koristeellisten pinnojen kohdalla homma vaatikin sitten vähän enemmän aikaa ja kärsivällisyyttä. Vanha maali olisi myös hiottava tarkasti pois, haluaisimmepa sitten jättää tuolit siisteiksi puunvärisiksi tai maalata uudelleen. Vanha maali oli nimittäin kulunut pois rumasti ja epätasaisesti eikä uusi maalikerros vanhan päälle laitettuna olisi kuin pahentanut asiaa. Lopulta mies tuli antamaan kaksi vaihtoehtoa. Joko olisimme näillä kuluneilla tuoleilla vielä pitkään tai ostaisimme uudet. Yllättäen päädyin toiseen vaihtoehtoon ja vanhat tuolit vietiin kesäpaikalle odottamaan, että mies joskus jaksaa niiden entisöintiä jatkaa. 

Oli melko selvää, että haluamme pinnatuolit myös uusiksi tuoleiksi. Mutta siihen se helppous sitten loppuikin ja vietin tunnin jos toisenkin vaihtoehtoja kartoittaen. Jos hinta oli sopiva (lue: edullinen), oli tuolissa aina jotain vikaa. Ja jos tuoli oli täydellinen, oli hinta myös sen mukainen. En halunnut selkänojan nousevan kovasti pöydän reunan yli enkä tuolin olevan muutenkaan kovin massiivinen. Lopulta valinta osui tuoleihin, joita olin katsellut jo joskus aiemmin ja pitänyt aika lailla parhaina tarjolla olevina vaihtoehtoina.

Tilasimme siis Finnish Design Shopista neljä kappaletta Hayn J77-pinnatuoleja. Niiden malli on moderni ja pinnojen sijoittelu mielenkiintoinen. Istuin on leveä eikä kovin syvä, mutta hyvä istua. Ja mikä tärkeintä, ne ovat sirot ja kevyet paitsi muotokieleltään, myös itse esineenä. FDS:n palvelu oli hyvää ja tuolit vajaassa kahdessa vuorokaudessa kotiovelle toimitettuina. 

Musta väri tuli valikoiduksi sen vuoksi, että parin vuoden sisällä ajatuksena on uusia ruokapöytä ja sen toivoisin olevan puinen. Ajattelin, että puiset tuolit puisen pöydän ja vaaleaa puuta olevan lattian kanssa voisivat olla vähän turhan pliisu yhdistelmä ja musta tuo terävyyttä kokonaisuuteen. 

Ainoa mitä ennen hankintaa epäröin oli jalkojen välipinnan puute, olen nimittäin tottunut istumaan toinen jalka takapuolen alla, toinen pinnalla keikkuen. Mutta niin se vanhakin koira oppii uusia temppuja ja tuolit on käytössä hyväksi havaittu. 

Hajatelmia

Harvoin on perjantai tuntunut niin tervetulleelta kuin tänään. Takana on jännittävä viikko ja henkinen paine on ollut koulun alkamisen myötä melkoinen. Nyt tuntuu jo, että helpottaa, minulla ainakin. Olen ihan puhki poikki vain ja ainoastaan kaikista niistä suurista tunteista, joita tämä viikko on sisällään pitänyt.

Koululaisella itsellään menee hyvin, vaikka väsynyt hän on. Ja miksi ei olisi, onhan uusi tilanne niin fyysisesti kuin henkisesti häntä kuormittava. Onneksi positiivisesti, mutta kuitenkin. Harrastukset ovat meidän osaltamme tauolla aina tämän kuun loppuun saakka ja se vaikuttaa näin ensimmäisten koulupäivien perusteella oikealta päätökseltä. Ehtiihän sitä taas, kunhan ensin tottuu edes jollakin tapaa koulumaailmaan. Isoäidiltään esikoinen sai koulun alkamisen johdosta ruusun ja me kävimme poikien kanssa kahvilassa jätskeillä ja pillimehuilla ensimmäisen päivän päätteeksi.

Minä olen päässyt toteuttamaan itseäni ja kaivamaan kontaktimuovit esille. Rakastan kirjojen päällystämistä, siinä on jotain allekirjoittaneen järjestelmällisyydelle ja pikkutarkkuudelle ah niin sopivaa. Ohimennen olen päällystänyt kahden koulun aloittaneen naapurissa asuvan lapsenkin kirjat, kun kerran hommasta tykkään. Siihen on siis syynsä ettei meillä kotona ole laminointikonetta, tarratulostinta tai dymoa. Sitä hieman harmittelin ettei Aapista saa enää omaksi, vaan se on ainoastaan lainassa tämän vuoden ajan.

Myös vanhempainiltaan olemme miehen kanssa ehtineet ja minä kävin myös iltapäiväkerhon vanhempainillassa kuulemassaa käytännöistä. Päiväkodin vanhempainyhdistyksessä toimimisen lisäksi olen tästä eteenpäin esikoisen luokan edustajavanhempi yhdessä toisen äidin kanssa. Mies kuulemma arvasi etten voi pysytellä poissa, jos jotain vapaaehtoishommaa on tarjolla. Mutta minä nyt satun tykkäämään tällaisista yhteisistä jutuista ja olen niissä kaiken päälle hyvä. 

Tänään on viimeinen lomapäiväni. Vein aamulla esikoisen kouluun, tulin kotiin siivoamaan ja maksamaan laskuja ja sen jälkeen keitin hyvät kahvit naapurin päällystyspalkaksi antamasta paahdosta. Ehdin lukea kirjaakin sohvalla pakattuani ensin meidän kaikkien tavarat valmiiksi viikonloppua varten. Olemme lähdössä sukujuhliin heti, kun mies vain pääsee töistä irrottautumaan ja olemme sukulaisissa sunnuntaihin saakka. Maanantaina minäkin palaan takaisin töihin ja meidän aamukuviomme menevät muutenkin vähän uusiksi esikoisen lukujärjestyksen yhdeksän aamujen myötä. Mutta sitä ehtii miettiä myöhemmin, sillä nyt on aika suunnata päiväkodin kautta koululle ja noutaa kaksi pientä poikaa kotiin.